Aurinkokello, 2021
Metalli, kivi.
Välj svenska i övre högra hörnet
See in English in upper right corner
Oasis kartta täällä
Kuvanveistäjä, käsite- ja maataiteilija Lauri Anttilan tuotantoon kuuluu yhdeksän aurinkokelloa, joista yksi sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa. Anttilan taide perustuu havaintoihin. Hän on kiinnostunut valoilmiöistä, joita emme tavallisesti pane merkille: auringonpilkuista, varjoista ja camera obscura -ilmiöstä. Hän tutkii teoksissaan taiteen ja tieteen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, ja pyrkii esittämään luonnon kokonaisvaltaisella ja aistittavalla tavalla. Usein teokset perustuvat muiden kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden, säveltäjien tai tutkijoiden työhön. Tällä kertaa Anttilan innoituksena on ollut Tammisaaressa 1600-luvulla vaikuttanut tähtitieteilijä ja astrologi Sigfrid Aron Forsius.
Aurinkokellossa on seitsemän kukkakimpun muotoista mustaa metalliosoitinta. Kellon edessä on seitsemän kiveä. Osoittimien päissä on pyöreitä seppeleitä, joiden sisällä on kolmion muotoisia reikiä. Yllättäen kolmioiden läpi kulkevat auringon säteet näkyvät maassa pyöreinä, auringon muotoisina valoläiskinä. Anttilan mukaan myös ympärillä olevien puiden alla voi nähdä samanlaisia pyöreitä auringon kuvia. Aurinkokello näyttää täsmällistä aikaa silloin, kun auringon kuva maassa on selvästi pyöreä, muussa tapauksessa näkyy vain epäselviä valoläiskiä. Anttilan aurinkokellossa on seitsemän tuntia; jokainen osoitin vastaa yhtä kellonlyömää. Kaikki osoittimet ilmaisevat aikaa epämääräisesti, mutta aika on tarkka vain sen viisarin kohdalla, jossa aurinko näkyy pyöreänä. Paikkasidonnainen teos näyttää nimenomaan Tammisaaren aikaa, joka on esimerkiksi kuusi minuuttia jäljessä Helsingin paikallisajasta. Forsiuksen muistomerkin viereen sijoitettuna teos kytkeytyy Forsiuksen teoriaan ajasta, hänen sääkalentereihinsa, eläinradan merkkeihin sekä mikro- ja makrokosmoksen tutkimukseen. Se myös korostaa, miten erilainen meidän aikakäsityksemme on 1700-lukuun verrattuna. Ennen vanhaan sekunteja oli vaikea mitata. Aika ei toisin sanoen ollut yhtä tarkka kuin nykyisin vaan sitä mitattiin pikemminkin konkreettisen toiminnan kautta.
Lauri Anttila (s. 1938) on valmistunut sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1965. Jo 1960-luvulta alkaen hän on kuitenkin sisustusarkkitehdin työn ohella toiminut vahvasti myös kuvataiteen alalla, 1990-luvulta lähtien myös ulkomailla. Hänen pääasiallisia välineitään ovat kuvanveisto, valokuvaus, teksti, piirustus ja installaatio. Monet Anttilan teoksista perustuvat hänen esimerkiksi Skandinaviassa, Saksassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tekemiinsä matkoihin. Lauri Anttila toimi Kuvataideakatemian rehtorina 1988–1994, professorina 1989–2001, ja on perustamansa tila-aikataiteen laitoksen emeritusprofessori. Anttila on myös opettanut ulkomailla esimerkiksi Virginian, Manchesterin ja Reykjavikin taidekorkeakouluissa. Anttila on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa ry:n ja Suomen kuvanveistäjäliiton kunniajäsen. Vuonna 2019 hän osallistui Coexistence-näyttelyyn Kiasmassa ja Taiteilijoiden Ruovesi-näyttelyyn Ateneumissa. Vuonna 2014 Anttilalla oli yksityisnäyttely Galleria AMAssa Helsingissä ja vuonna 2019 yhteisnäyttely Corinna Helenelundin kanssa Galleria Sculptorissa. Anttila on tehnyt useita julkisia taideteoksia, jotka 2000-luvulla ovat olleet pääasiassa aurinkokelloja. Niitä on muun muassa Oulussa, Vantaalla ja Vuosaaressa.
Kuva: Tähdet ja Avaruus, Otto Laosmaa
