Pro Artibus -säätiön toiminnan keskiössä on esitellä ja tukea nykytaidetta, joten meillä on ilo aloittaa vuosi 2020 esittelemällä historiallista nykytaidetta Prisma-taiteilijaryhmästä.

Prisma perustettiin vuonna 1956 seitsemän taiteilijan voimin, ja se järjesti ryhmänäyttelyitä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Ryhmän jäsenet ovat Yngve Bäck (1904-1990), Gösta Diehl (1899-1964), Ragnar Ekelund (1892-1960), Torger Enckell (1901-1991), Unto Pusa (1913-1973), Sigrid Schauman (1877-1979) ja Sam Vanni (1908-1992). Taiteilijoista jokainen oli kokenut ja asemansa vakiinnuttanut tekijä. Heidän taiteensa hahmotettiin kansainväliseksi ja älylliseksi, mikä selittynee sillä, että Prismalaiset toimivat taidekriitikkoina, opettajina ja teoreetikkoina erilaisissa instituutioissa. Edellinen laajempi esittely ryhmän taiteilijoiden tuotannosta oli muistonäyttely, joka oli esillä vuonna 1986 Helsingin taidehallissa.

Prisman tarkoituksena oli tuoda kansainvälinen modernismi suomalaisen nykytaiteen kentälle. Aikalaiset puhuivat ranskalaisesta väritaiteesta, mikä näyttäytyi modernismina, mutta maltillisempana versiona kuin esimerkiksi konkretismi. Ryhmän taiteilijat olivat hyvin kokeneita ja esimerkiksi Prisman ainoa naisjäsen Sigrid Schauman debytoi jo 1901. Prisman näyttelyt olivat välillä kiertäviä, jonka ansiosta aikansa nykytaide näkyi myös Helsingin ulkopuolella. Varttuneeseen ikään ehtineiden ja osittain edesmenneiden taiteilijoiden viimeinen varsinainen näyttely oli vuonna 1970.

Prisman toiminta oli lähinnä ryhmänäyttelyiden järjestämistä, joita oli Suomen ohella myös ulkomailla, kuten Ruotsissa, Ranskassa ja Länsi-Saksassa. Perustamista motivoi 1950-luvun näyttelytilapula, jonka vuoksi soveliaita gallerioita ei ollut juurikaan saatavilla. Galleria Elverketissä nähtävillä oleva valikoima kertoo siitä, miten urallaan jo pitkälle edenneiden taiteilijoiden yhteistyö antoi tilaa monipuoliselle taiteelliselle ilmaisulle. Prisman taiteilijat eivät taivu yhteen muottiin, vaan heidän värikkäät ja monimuotoiset teoksensa puhuvat monimuotoisen ja vapaan taiteen puolesta. Ryhmä ei julkaissut laajoja manifesteja eikä ollut suunnattu mitään erityistä aatetta tai suuntausta vastaan, vaan se puolusti kaikkien taiteellista vapautta ja moninaista ilmaisua.

Näytteillä olevat teokset ovat peräisin Amos Rexin, Keravan taidemuseon, Pro Artibus -säätiön, Stiftelsen Åbo Akademin ja yksityiskokoelmista. Esiteltävät teokset kertovat lähitaidehistoriasta, mutta tuovat myös esille Prisman jäsenten monipuolisen ilmaisun ja ryhmän rikkaan taiteellisen osaamisen eri puolet.

FT Juha-Heikki Tihinen