Väriympyrä, 2021
Installaatio kukista, yrteistä, kivistä ja kylteistä.
Välj svenska i övre högra hörnet
See English in upper right corner
Oasis kartta täällä
Väriympyrän muotoinen istutus on kuvanveistäjä Corinna Helenelundin ja käsite- ja maataiteilija Lauri Anttilan yhteistyötä. Heillä oli yhteisnäyttely Galleria Sculptorissa vuonna 2019 ja yhteistyö jatkuu nyt Tammisaaressa. Molemmilla työn keskiössä ovat aistit ja ennen kaikkea näkeminen. Heidän teoksensa osoittaa, ettei puutarha ole pelkästään visuaalinen kokemus, vaan myös tuoksua, ääntä ja makua. Väriympyrän vieressä sijaitsee Anttilan rakentama aurinkokello, jonka innoittajana on ollut Tammisaaressa 1600-luvun alussa vaikuttanut luonnonfilosofi, pappi, matemaatikko, tähtitieteilijä, astrologi, almanakka- ja psalminkirjoittaja Sigfrid Aron Forsius. Helenelundin tekstiili-installaation innoituksena puolestaan on ollut keskiaikainen mystikko ja abbedissa Hildegard Bingeniläinen. Väriympyrässä Hildegard Bingeniläisen yrttiopit yhdistyvät Forsiuksen väri- ja valo-oppiin. Teoksessa syntyy eri aikakausien välinen vuoropuhelu väristä, hyvinvoinnista ja kokonaisvaltaisesta maailmankatsomuksesta.
Forsius oli yksi renessanssiajan johtavista tutkijoista, jonka työssä tieteellinen ajattelu yhdistyy keskiaikaiseen taikauskoon. Tammisaaren kirkolla aivan väriympyrän läheisyydessä on Forsiuksen muistomerkki, ja kaupungissa on myös hänen nimeään kantava katu. Forsius tutki piirustuksissaan ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa ja kehitti oman väriympyrän, sata vuotta ennen Newtonin ja 200 vuotta ennen Goethen ja Rungen väriteoriaa. Forsius ei kuitenkaan elämänsä aikana saavuttanut vastaavanlaista asemaa Suomessa. Anttila ja Helenelund ovat lainanneet kukkien ja yrttien värit suoraan Forsiuksen väriympyrästä. Kasvit kukkivat myöhemmin, joten teos on jatkuvassa muutoksessa. Siihen sisältyy sekä lämpimiä että kylmiä värejä, ja kokonaisuutena teos herättää kysymyksiä väristä, valosta, ihmisen olemassaolosta ja ajasta. Forsius tutki spektriä taittamalla valoa. Punaisen, keltaisen, vihreän ja sinisen väliin jää leveä väritön kenttä. Vaakasuunnassa spektri kulkee punaisesta siniseen, ja lämpimät ja viileät värit on sijoitettu vastakkain. Pystysuunnassa vaaleat sävyt vaihtuvat mustasta valkoiseen. Muut ympyrän värit koostuvat näiden erilaisista sekoituksista. Forsius käytti väreistä esimerkiksi nimiä syaani ja violetinruskea. Harmaan sävyt on saatu aikaan kivillä. Kussakin ympyräsektorissa on väriympyrän värein maalattu kyltti, jossa on kasvien nimet ja kuvaillaan niiden vaikutusta.
Lauri Anttila (s. 1938) on valmistunut sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1965. Jo 1960-luvulta alkaen hän on kuitenkin sisustusarkkitehdin työn ohella toiminut vahvasti myös kuvataiteen alalla, 1990-luvulta lähtien myös ulkomailla. Hänen pääasiallisia välineitään ovat kuvanveisto, valokuvaus, teksti, piirustus ja installaatio. Monet Anttilan teoksista perustuvat hänen esimerkiksi Skandinaviassa, Saksassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tekemiinsä matkoihin. Lauri Anttila toimi Kuvataideakatemian rehtorina 1988–1994, professorina 1989–2001, ja on perustamansa tila-aikataiteen laitoksen emeritusprofessori. Anttila on myös opettanut ulkomailla esimerkiksi Virginian, Manchesterin ja Reykjavikin taidekorkeakouluissa. Anttila on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa ry:n ja Suomen kuvanveistäjäliiton kunniajäsen. Vuonna 2019 hän osallistui Coexistence-näyttelyyn Kiasmassa ja Taiteilijoiden Ruovesi-näyttelyyn Ateneumissa. Vuonna 2014 Anttilalla oli yksityisnäyttely Galleria AMAssa Helsingissä ja vuonna 2019 yhteisnäyttely Corinna Helenelundin kanssa Galleria Sculptorissa. Anttila on tehnyt useita julkisia taideteoksia, jotka 2000-luvulla ovat olleet pääasiassa aurinkokelloja. Niitä on muun muassa Oulussa, Vantaalla ja Vuosaaressa.
Kuva: Tähdet ja Avaruus, Otto Laosmaa
Kuvanveistäjä ja installaatiotaiteilija Corinna Helenelund (s. 1985) on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä pro Artibuksen Villa Snäcksundin residenssitaiteilija. Tänä vuonna hän osallistui Epävarma horisontti -näyttelyyn Wäinö Aaltosen museossa Turussa, viime vuonna hänellä oli yksityisnäyttely HAM Galleriassa, ja vuonna 2019 yhteisnäyttely Lauri Anttilan kanssa Galleria Sculptorissa. Helenelund on esittänyt teoksiaan esimerkiksi Turun Titanik-galleriassa, Galleria Sinnessä, Kunstverein Göttingenissä Saksassa, Norrköpingin taidemuseossa Ruotsissa, EKKM:ssä Tallinnassa, The Community -keskuksessa Pariisissa sekä Jupiter Woodsin kanssa Interstate-galleriassa New Yorkissa. Hän oli HIAP:n residenssitaiteilija Suomenlinnassa vuonna 2018, ja hän on työskennellyt residenssitaiteilijana myös Italiassa, Liettuassa, Salzburgissa ja Berliinissä. Helenelund on tehnyt yhden julkisen taideteoksen, sinivalkoisen bussipysäkin Porvooseen, sekä teatterilavastuksia. Hän käyttää taiteessaan usein tekstiilejä ja värejä, mikä edellyttää mietiskelevää ja hidasta työskentelytapaa. Teosten tekniikoita ovat ompelu, neulominen, muovailu ja veistäminen. Kehollinen ajattelu, aineellistunut aika, muodot ja muodottomuus ihmisen sisäisessä elämässä ovat hänen teostensa toistuvia teemoja.
Kuva: Sergio Urbina
