Puuinstallaatio, kaiuttimet (valokuva: Ahmed Alalousi)
Bird’s Nest koostuu keltaisista, puisista kolmioista, jotka taiteilija Jan-Erik Andersson liittää yhteen intuitiivisesti aina teoksen kulloisenkin sijoituspaikan mukaan. Teokseen kuuluu myös ääniteos, jonka on tehnyt amerikkalainen äänitaiteilija Shawn Decker. Orgaanisen rakennelman sisään voi istahtaa nauttimaan ääni-installaatiosta. Veistoksellinen, paikkasidonnainen ja interaktiivinen Bird’s Nest on toteutettu vuodesta 2001 lähtien useita kertoja, useimmiten julkisissa tiloissa, joissa toimii myös kahvila.
Andersson jäljittelee teosta kootessaan linnun toimintaa: hän ottaa yhden puukolmion kerrallaan ja kiinnittää sen toiseen. Teoksen muoto ei ole ennalta määrätty vaan kehittyy taiteilijan mielessä. Teoksen kautta Andersson tutkii uusia tapoja tehdä arkkitehtuuria käyttämällä luonnosta löytyviä muotoja ja tekotapoja. Samalla teos kritisoi modernismin modulaarista rakennustapaa. Anderssonkin käyttää moduulia, eli kolmiota, mutta tuloksena on strukturoitu ja lujarakenteinen kaaos. Deckerin äänimaailma on keinotekoinen, mutta sen elementteinä ovat luonnon rytmit ja äänet. Äänimaisema tahdistetaan ympäristön kanssa, ja sitä voi pitää eräänlaisena koristeena. Kuvataideakatemiaan vuonna 2008 tekemässään väitöskirjassa Andersson korosti koristeellisuuden tarvetta ympäristössä. Bird’s Nest on ollut esillä eri versioina vuodesta 2001 lähtien muun muassa Berliinissä, Retretissä, Kiasmassa, Wakefieldissä, Hyvinkäällä, Mäntässä, Turun WAMissa ja Chicagossa.
Kuva- ja performanssitaiteilija Jan-Erik Andersson (s. 1954) tunnetaan mielikuvituksellisista ja värikkäistä ympäristöteoksistaan. Hänen tohtorintyönsä Kuvataideakatemiaan oli Turussa sijaitseva kokonaistaideteos ja tutkimusasema Life on a Leaf, talo, jossa taiteilija on asunut itse, mutta jota ollaan muuttamassa taiteilijaresidenssiksi. Yhteistyössä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa Andersson on luonut useita rakennuksia ja julkisia tiloja. Ne ovat tyypillisesti koristeellisia ja värikkäitä teoksia, jotka kertovat tarinoita. Andersson on eräänlainen maksimalisti, joka käy vuoropuhelua modernismin kanssa ja käyttää teoksissaan usein päävärejä ja yksityiskohtia omasta elämästään. Hänen monialaisissa teoksissaan yhdistyvät taide, tiede, yrittäjyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen esimerkiksi sipulisaunan tai Turun Teatterisillan koristeluiden muodossa. Andersson on 2000-luvun alusta lähtien tehnyt muun muassa ruokaan ja siivoamiseen liittyviä performansseja, joissa esimerkiksi ruoka ja kieli osoittautuvat kansallisuutta tärkeämmiksi identiteetin määrittäjiksi. Andersson on pitänyt näyttelyitä säännöllisesti 1980-luvulta lähtien; hänen tuorein yksityisnäyttelynsä oli Galleria Sculptorissa. Hän on esitellyt teoksiaan näyttelyissä myös ulkomailla, muun muassa Earagail Arts Festivalilla Cladyssa, Pohjois-Irlannissa ja Currents New Media -festivaaleilla Santa Fessä, Yhdysvalloissa. Andersson on ollut kutsuttuna luennoitsijana muun muassa Yalen arkkitehtuurin laitoksella, Carletonin yliopistossa Ottawassa ja Henry Moore -instituutissa.
Äänitaiteilija, säveltäjä ja kuvanveistäjä Shawn Decker luo ääni- ja mediainstallaatioita sekä säveltää musiikkia live-esityksiin, elokuviin ja videoihin. Säveltämisen, kuvataiteen ja performanssin välimaastoon sijoittuvissa teoksissaan Decker käyttää fyysisiä ja elektronisia välineitä, joilla hän tutkii ja rakentaa luonnollisia ja luonnottomia maailmoja. Deckerin teosten innoituksena ovat luonnon tapahtumat ja erilaiset ympäristöt, ja hän tekee usein yhteistyötä muiden kuvataiteilijoiden kanssa. Deckerin ja Jan Erik-Anderssonin yhteistyö alkoi 1990-luvulla ja sen tuloksia ovat muun muassa omenakonsertti ja linnunpesä. Deckerin teoksia on nähty eri puolilla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa: Museum of Art and Design New Yorkissa, Victoria and Albert Museum Lontoossa, vuoden 2003 elektronisen taiteen biennaali Australiassa, Art Basel Miamissa, Klosterruine Berliinissä, 21st Century Museum Kanazawassa Japanissa, Kiasma, Wäinö Aaltosen museo Turussa. Decker on väitellyt tohtoriksi musiikista ja musiikin teoriasta Northwestern-yliopistossa vuonna 1987. Hän on nykyään professorina Chicagon School of the Art Institutessa.
Kuraattori Camilla Granbacka