Pro Artibus -säätiön kesänäyttely Abstrakti käsittelee ei-esittävyyttä taiteessa monipuolisesti Helsingissä ja Tammisaaressa. Näyttely on esillä Sinnessä 5.6.-2.8.2020 ja Galleria Elverketissä 6.6.-27.9.2020
Sinnen taiteilijat ovat: Päivikki Alaräihä, Beryl Furman, Alvar Gullichsen, Jani Anders Purhonen ja Päivi Sirén.
Elverketin taiteilijat ovat: Päivikki Alaräihä, Stig Baumgartner, Christine Candolin, Carolus Enckell, Erika Erre, Susanne Gottberg, Lotta Ingman, Robin Lindqvist, Sampo Malin, Lars-Gunnar Nordström, Matti Rantanen, Sisko Riihiaho ja Uhra-Beata Simberg-Ehrström.
Näyttelyn on kuratoinut säätiön kuraattori Juha-Heikki Tihinen.
Abstrakti esittelee ei-esittävyyttä niin nykytaiteessa kuin modernismissakin ja näyttää miten laaja ei-esittävän alue on kuvataiteessa. Abstrakti tulee latinan verbistä abstrahere, joka tarkoittaa pois vetämistä, tai hieman toisin ilmaisten: erottaa ajatuksissa jostakin aineellisesta oliosta sen jokin tunnusmerkki ja ajatella sitä erikseen. Abstraktiota on esiintynyt erilaisissa muodoissa taiteessa monina aikakausina ja erilaisilla tavoilla, mutta modernin abstraktin taiteen idea palautuu 1890-luvulle. Tällöin tuolloinen taideopiskelija Maurice Denis (1870-1941) esitti kuuluisan teoriansa maalauksesta väreillä peitettynä ja tietyllä tavalla sommiteltuna litteänä pintana.
Kuvataiteilija Carolus Enckell (1945-2017) kirjoitti seuraavaa: ”Kuvassa valo saa identiteettinsä värin kautta symbolisena pintana, tunteena ja mielialana.” Ei-esittävä maalaus on tunteita ja fantasioita herättävä kuva, johon suuntautua, mutta ei-esittävät veistokset tai installaatiot taas tuovat materiaalisen ja tilallisen abstraktiin taiteeseen. Näyttelyssä abstrakti voi olla ei-esittävän ohella myös jotakin muuta, ja voi tällöin kuvata taiteen kykyä viitata johonkin muuhun kuin konkreettiseen ja ilmiselvään. Tällöin abstraktio on siirtymistä toisaalle ja eräänlaista uudelleen ajattelemista.
Eri sukupolvien taiteilijat ovat kukin vuorollaan kiinnostuneita erilaisista mahdollisuuksista, joita liittyy abstraktiin taiteeseen. Tätä nykyä abstrakti modernismi ei ole pelkästään ironisoitava ja kavahduttava asia, vaan se näyttäytyy vivahteikkaana taiteellisena alueena, jonka ideat inspiroivat laajasti taiteilijoita. Abstrakti on ylistys kuvataiteen kyvylle tutkia älyllistä, aineellista, esteettistä ja materiaalista. Esittävän ja ei-esittävän välinen raja ja suhde on jatkuva dialogi, johon jokainen taiteilija tuo oman puheenvuoronsa. Abstrakti taide on tapa hahmottaa maailmaa etäisyyden päästä ja ymmärtää monitulkintaisuus osana maailmassa oloa.
Abstrakti on kunnianosoitus sille, miten ei-esittävä taide paljastaa konkreettisen ja käsitteellisen yhteyden taiteessa. Abstrakti taide voi samanaikaisesti viitata erilaisiin todellisuuksiin, tuoda ideaalisen tai henkisen likellemme, paljastaa matemaattisen kauneuden, luottaa vihjauksiin ja viittauksiin, tai puhua täysin keuhkoin omasta puolestaan. Yli satavuotisen historiansa aikana abstraktissa taiteessa on näkynyt niin minimalistisia kuin maksimalistisiakin puolia. Näyttely teosvalikoima on laaja, joten se sisältää niin maalauksia kuin veistoksia, mutta niiden lisäksi mukana on myös installaatioita ja ääniteoskin. Vanhimmat esilläolevat teokset ovat 1970-luvulta ja tuoreimmat ovat valmistuneet juuri tätä näyttelyä varten.
Näyttelyn teokset ovat taiteilijoiden omistuksessa olevien teosten ohella Pro Artibus -säätiön, Lars-Gunnar Nordströmin säätiön/Tuusulan taidemuseon ja Heinon taidesäätiön kokoelmista sekä yksityiskokoelmasta.
FT Juha-Heikki Tihinen
Kuva: Carolus Enckell, Tvillingröd, 2002. Öljy balsapuulle, 37,5 x 75 cm.
Taiteilijat
SINNE 5.6.-2.8.2020
Päivikki Alaräihä (s. 1981) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2015. Taiteilijan viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Galerie Anhavassa ja Sinnessä. Alaräihän teoksia on muun muassa Saastamoisen säätiön, Helsingin taidemuseon ja Kiasman kokoelmissa.
Beryl Furman (s. 1953) on suomalainen kuvataiteilija. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1972-1977, Vapaassa taidekoulussa 1977-1978 ja Suomen taideakatemian koulussa 1978-1983, minkä ohella hän ollut ollut Sam Vannin yksityisoppilas ja opiskellut Academie Julienissa Pariisissa. Furman debytoi vuonna 1981. Hänen teoksiaan on monissa kotimaisissa kokoelmissa ja hän on Taidemaalariliiton jäsen. Hän toiminut muotokuvamaalarina vuodesta 1982 alkaen.
Alvar Gullichsen (s. 1961) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1984-1988. Taiteilija debytoi vuonna 1989. 1990-luvulla hänen projektinsa Bonk Business Inc. sai runsaasti huomiota. Vuosina 1999-2002 hän oli ROR-ryhmän jäsen. Gullichsenin teoksia on kaikissa tärkeimmissä suomalaisissa museoissa ja yksityiskokoelmissa. Hän on Taidemaalariliiton jäsen ja myös aktiivinen klubipromoottori ja muusikko.
Jani Anders Purhonen (s. 1982) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui Kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2015. Taiteilija debytoi vuonna 2004. Hänen edellinen näyttelynsä oli alkuvuodesta 2020 Roomassa. Hän on aktiivinen Bread Omens työryhmässä ja oli vastikään mukana perustamassa Bebetton art spacea. Kesällä 2020 Purhonen on taiteilijaresidenssissä HIAP – Helsinki International Artist Programmessa.
Päivi Sirén (s. 1958) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut Kuvataideakatemiassa 1980-1984 ja valmistunut maisteriksi State University of New Yorkista vuonna 1986. Sirénin teoksia on tärkeimmissä suomalaisissa kokoelmissa ja Ruotsissa. Hän on Taidemaalariliiton ja Kuvaston jäsen. Taiteilijan edellinen yksityisnäyttely oli helmikuussa 2020 Kenetin galleriassa Helsingissä. Hänelle myönnettin Valtion taiteilijaeläke 2019.
GALLERIA ELVERKET 6.6.-27.9.2020
Päivikki Alaräihä (s. 1981) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2015. Taiteilijan viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Galerie Anhavassa ja Sinnessä. Alaräihän teoksia on muun muassa Saastamoisen säätiön, Helsingin taidemuseon ja Kiasman kokoelmissa.
Stig Baumgartner (s. 1969) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on piirustuksen ja havainnon lehtori Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hän debytoi 1998. Baumgartner väitteli Kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2015 ja hänen teoksiaan on kaikissa tärkeimmissä suomalaisissa kokoelmissa. Hän on saanut William Thuringin ja Stina Krookin palkinnon. Taiteilijan edellinen yksityisnäyttely oli vuonna 2018 Galerie Forsblomissa Helsingissä.
Christine Candolin (s. 1953) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui Taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta, missä hän opiskeli 1975-1982. Hän debytoi vuonna 1984. Candolinin viimeisin yksityisnäyttely oli vuonna 2018 Paderbornissa Saksassa. Hänen teoksiaan on Suomen valtion, Pro Artibus -säätiön, Benettonin ja yksityiskokoelmissa. Candolin on saanut Stina Krookin tunnustuspalkinnon 2001.
Carolus Enckell (1945-2017) oli suomalainen kuvataiteilija, joka opiskeli 1966-1969 Vapaassa taidekoulussa, jonka rehtorina hän toimi 1988-1995, minkä lisäksi hän opetti useissa taidekouluissa Pohjoismaissa. Enckell oli myös Taide-lehden päätoimittaja 1984-1990. Hänen teoksiaan kaikissa tärkeimmissä kotimaisissa museokokoelmissa ja Pohjoismaissa. Taiteilija palkittiin muun muassa Pro Finlandialla ja hän sai Carnagie Art Awardin toisen palkinnon 2001. Taiteilija toteutti 11 julkista teosta, joista viimeinen yhdessä Silja Rantasen kanssa toteutettu valmistui vasta Enckellin kuoleman jälkeen Victoria-kortteliin Helsingin Jätkänsaareen vuonna 2018.
Erika Erre (s. 1979) asuu ja työskentelee Helsingissä ja Karjaalla. Hän on opiskellut Gerrit Rietveld -akatemiassa ja Kuvataideakatemiassa, josta hän valmistui Taiteen maisteriksi 2016. Taiteilijan edellinen yksityisnäyttely oli Galleria Huudossa Helsingissä vuonna 2018. Hän on saanut Stina Krookin säätiön palkinnon vuonna 2016.
Susanne Gottberg (s. 1964) opiskeli Kuvataideakatemiassa 1984-1989. Hänen teoksiaan on kaikissa tärkeimmissä kotimaisissa museokokoelmissa ja yksityiskokoelmissa. Gottberg on ollut Vuoden nuori taiteilija 1994, minkä lisäksi hän on saanut muun muassa Svenska Kulturfondenin, SLS:n ja Stina Krookin palkinnot. Taiteilijan edellinen yksityisnäyttely oli esillä Helsingin Taidehallissa kesällä 2019.
Lotta Ingman (s. 1978) asuu ja työskentelee Vihdissä. Hän valmistui Kuvataiteen maisteriksi vuonna 2011 Kuvataideakatemiasta. Ingman on edustettuna muun muassa Kiasman, Wihurin, Lars Swanljungin, Pro Artibus -säätiön ja Suomen valtion kokoelmissa. Ingman on Taidemaalariliiton jäsen. Hänen edellinen yksityisnäyttelynsä oli Forum Boxissa Helsingissä vuonna 2018.
Robin Lindqvist (s. 1979, Ystadissa Ruotsissa) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui Kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Hänen edellinen yksityisnäyttelynsä oli Galleria Rantakasarmissa Helsingissä. Hänen teoksiaan on Kiasman kokoelmissa.
Sampo Malin (s. 1977) asuu ja työskentelee Riihimäellä. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta Kuvataiteen maisteriksi, minkä lisäksi hän suorittanut pedagogisia opintoja. Hänen edellinen yksityisnäyttelynsä oli neliosainen Mark Rothko Project vuosina 2018-19. Malin on vuodesta 2019 alkaen Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja. Hän on myös Ars Hämeen, Forum Box osakunnan, Huuto Ry:n ja Suomen taiteilijaseuran jäsen. Malinin teoksia on muun muassa Riihimäen kaupungin, Suomen valtion, Porin taidemuseon ja kokoelmissa.
Lars-Gunnar Nordström (1914-2014) oli suomalainen kuvataiteilija. Hän opiskeli Taideteollisen keskuskoulun sisustuslinjalla 1946-1949. Hän debytoi vuonna 1947 Nuorten näyttelyssä. Taiteilija toteutti 27 julkista teosta ja hän sai muun muassa Prins Eugenin ja Pro Finlandia -mitalit. Hänen teoksiaan on tärkeimpien kotimaisten museokokoelmien ohella myös Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Nordströmin taiteellista perintöä vaalii hänen nimikkosäätiönsä. Taiteilijan legendaarisessa jazzkokoelmassa on yli 11000 levyä ja sitä säilytetään Kansalliskirjastossa.
Matti Rantanen (s. 1976) asuu ja työskentelee Espoossa. Taiteilija on opiskellut Vapaassa taidekoulussa 1996-2000, minkä jälkeen hän opiskeli Kuvataiteen kandidaatiksi London Metropolitan Universitysta. Hänen edellinen yksityisnäyttelynsä oli keväällä 2019 Galleria Amassa Helsingissä. Rantasen teoksia on HAM:in, Suomen valtion ja Pro Artibus -säätiön kokoelmissa. Hän on Taidemaalariliiton jäsen.
Sisko Riihiaho (1925-2018) oli suomalainen taidemaalari ja -graafikko, joka opiskeli STY:n piirustuskoulussa 1946-1947 ja Suomen taideakatemiassa 1951-1954. Hän opiskeli myös Pariisissa ja Bukarestissa. Taiteilija debytoi vuonna 1957. Riihiaho oli Dimensio-ryhmän, Taidemaalariliiton, Suomen taidegraafikoiden ja Kuvataiteilijaseniorien jäsen. Hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa museokokoelmissa, sekä Italiassa että Romaniassa.
Uhra-Beata Simberg-Ehrström (1914-1979) oli suomalainen taiteilija, joka tunnetaan suomalaisen ryijyn uudistajana. Hän valmistui Taideteollisuuskoulun tekstiiliosastolta 1935. Hän suunnitteli yli 70 ryijyä, joista tunnetuin Metsä oli esillä Montrealin maailmannäyttelyssä 1967. Taiteilija palkittiin neljässä peräkkäisessä Milanon triennaalissa 1951-1960. Näiden ohella hänelle myönnettiin muun muassa Valtion taideteollisuuspalkinto ja Pro Finlandia. Hän suunnitteli Tammisaaren kotivillalle erilaisia villakankaita ja -lankoja.
Näyttelyt nyt käynnissä
Elverket
Kiinni 15.4.–23.5.
Seuraava näyttely avautuu 24.5.
Sinne
Avoinna
ti–su klo 12–17
