Hae sivustolta

Sinne auki ti–su 11–17 | Elverket avataan 6.2.2021

Ida Koitila toteuttaa teoksen uuteen Fokus-kulttuurikeskukseen Karjaalla

Kuvataiteilija Ida Koitila on voittanut kutsukilpailun Karjaalla uuteen Fokus-kulttuurikeskukseen sijoitettavasta taideteoksesta. Koitilan ehdotus Pylväs valittiin Fastighets Ab Fokus -kiinteistöyhtiön ja Raaseporin kaupungin yhteisesti järjestämässä kilpailussa. Kilpailun koordinaattorina toimi Pro Artibus -säätiö.

Pylväs (ruotsiksi Kolonn, englanniksi Column) on 3,6 metriä korkea veistos, joka kohoaa uuden Fokus-kulttuurikeskuksen graniittisesta pihasta. Teos koostuu neljästä päällekkäin ladotusta graniittilohkareesta. Kivissä on voimakkaat uurteet, jotka loistavat värikkään raidallisina. Jokaisella kivipaadella on oma värinsä.

Teos sijoitetaan kirjastoon aukeavan ison ikkunan eteen. Lasin sileä pinta muodostaa kauniin taustan rosoiselle kivelle. Taiteilijan mukaan teoksen tarkoitus on luoda voimakas siluetti keskuksen pihalle. Haluan, että teos erottuu myös pitkän matkan päästä ja toimii kohtaamispaikkana: ”Tavataan Pylvään luona”, sanoo Koitila.

 

Tuomariston perusteluista:

Pylväs-ehdotuksessa klassisen kuvataiteen piirteitä on yhdistetty nykytaiteen ilmaisuun. Ehdotus on sekä tuore, kutsuva että moniulotteinen. Teos toimii maamerkkinä ja taiteilija on onnistunut sisällyttämään sen yksinkertaiseen muotoon useita yhtymäkohtia niin paikkaan, rakennukseen kuin paikallisuuteen. Ylin, roosan punainen kiven lohkare viestii sekä toivoa että rohkeaa asennetta. Pylväs on tarkkaan harkittu ja suunniteltu ehdotus. Taiteilija on ottanut ansiokkaasti huomioon teoksen sijoituspaikan ja sen, että teoksen voi havaita niin uuden rakennuksen sisä- kuin ulkopuoleltakin. Taiteilija itse on sanonut teoksesta osuvasti, että se on ”räväkkä ja mukava kaveri pihalla”. Pylväs on punk!

 

Ensimmäinen prosenttiperiaatteella toteutettu taideteos Raaseporissa

Pylväs on uraauurtava teos: se on ensimmäinen prosenttiperiaatteella toteutettu taideteos Raaseporissa. Olemme suunnattoman iloisia ja ylpeitä, että taide saa ansaitsemansa paikan kaupunkikuvassa ja että asiantunteva taiteilija saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Koronapandemia on nostanut entistä vahvemmin esiin sen, että meidän on parannettava taiteen tarjontaa ja saatavuutta, luotava arkeen mahdollisuuksia kokea taidetta ja kulttuuria niiden kaikissa muodoissaan. Tämä pilottihanke antaa meille kokemusta ja siten parantaa edellytyksiä hioa toimintatapojamme sekä nostaa tulevien taideprojektien tehoa ja laatua”, sanoo Raaseporin kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko.

Prosenttiperiaatteen mukaisesti julkisissa rakennushankkeissa varataan tietty osuus budjetista taideteosten toteuttamiseen. Periaate edistää tasa-arvoa ja mahdollistaa erilaisten taideteosten kokemisen perinteisten puitteiden ulkopuolella. Prosenttiperiaatetta voidaan edistää sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella ja sen on ollut strategisen hallitusohjelman kansallinen kärkihanke vuosina 2015–2019.

 

Tuomaristo

Puheenjohtaja: Sirpa Huusko, kulttuurisuunnittelija, Raaseporin kaupunki
Marcus Ahlman, arkkitehti, Ahlman Arkkitehdit Arkitekter
Stefan Mutanen, Fastighets Ab Fokus
Mårten Viljanen, Rakennusvalvonta Mårten Viljanen Oy
Sirpa Huusko, kulttuurisuunnittelija, Raaseporin kaupunki
Hanna Hentinen, Piha- ja puistosuunnittelu Hanna Hentinen
Kuvataiteilija Pia Sirén
Kuvataiteilija Kim Simonsson

 

Fokus

Karjaan keskustaan rakennettavaan uuteen kulttuurikeskus Fokukseen tulee kirjasto, musiikkiopisto sekä tiloja esimerkiksi teatterille, tanssille ja musiikkiesityksille. Uudella näyttämöllä ja studiossa tulevat toimimaan muun muassa TryckeriTeatern, Västra Nylands folkhögskolanin tanssi- ja teatterilinja sekä Lärkkullan koulutus- ja kulttuurikeskus. Uuden kulttuurikeskuksen tavoitteena on synnyttää paikallisten ja alueellisten toimijoiden välistä poikkialaista yhteistyötä. Fokus valmistuu vuonna 2022.

Ida Koitila. Kuva: Mika Minetti.

Ida Koitila kertoo inspiraatiolähteistään Pylväälle

Pylväs (ruotsiksi Kolonn, englanniksi Column) on 3,6 metriä korkea veistos, joka kohoaa uuden Fokus-kulttuurikeskuksen graniittisesta pihasta. Teos koostuu neljästä päällekkäin ladotusta graniittilohkareesta. Luonnonkiveen 70 mm poralla tehdyt voimakkaat uurteet loistavat värikkään raidallisina. Jokaisella kivipaadella on oma värinsä.

  • Turkoosin kiven väri viittaa Karjaan läpi virtaavaan Mustionjokeen, joka on kuin kallioisen maiseman läpi kulkeva sininen viiva. Olen myös ajatellut sadevettä, joka valuu uuden Fokus-kulttuurikeskuksen katolta yhden ainoan rännin kautta.
  • Keltainen väri on rakennustyömaan innoittama. Se viittaa uuden kaupungin syntyyn tai olemassa olevan kaupungin jatkumiseen tai uudistumiseen. Kyseessä on sama keltaisen sävy jonka näkee pimeällä ihmisen läsnäoloa ilmaisevissa huomioliiveissä. Se on väri, jonka tarkoitus on suojella meitä.
  • Neonvihreä puolestaan uudistaa Karjaan rakentamisessa käytettyjä vihreän sävyjä aina Hilding Ekelundin mintunvihreästä yhteiskoulusta Ismo Issakaisen vihreään sisustukseen vanhassa Fokus-talossa.
  • Roosan lohkareen raidat osoittavat ylös kohti taivasta. Ne viestivät eteenpäin pyrkimistä ja toivoa. Lohkare on kuin neliskulmainen raidalliseen pukeutunut Peppi Pitkätossu, joka on kiivennyt teoksen huipulle. Roosa on nykyaikainen, luovuudesta kertova väri – tulevaisuuden väri.

Teoksen sijoituspaikka on kirjastoon aukeavan ison ikkunan edessä.
Lasin sileä pinta muodostaa kauniin taustan rosoiselle kivelle. Kiven ja lasin yhdistelmästä syntyy myös materiaalien välinen jännite. Heleät värit puolestaan muodostavat vastaparin tummalle graniitille ja ympäröivän luonnon värirunsaudelle. Teoksen tarkoitus on luoda voimakas siluetti uuden Fokus-keskuksen pihalle. Haluan, että teos erottuu myös pitkän matkan päästä ja toimii kohtaamispaikkana: ”Tavataan Pylvään luona”.

Teos käsittelee rakentamista, miten kaupunki syntyy kalliota räjäyttämällä.
Työtä tehdessäni on avainsanana ollut kaupunkilaisuus. Vaikka Karjaa on melko pieni kaupunki suhteessa Helsinkiin ja Turkuun, sillä on oma sykkeensä, jonka olen halunnut tuoda esiin.

Olen halunnut luoda teoksen, joka sopii kaupungin luonteeseen.
Karjaa ei ole idyllinen pikkukaupunki, muttei myöskään kiireinen suurkaupunki. Sillä on täysin omansalainen persoonallisuus ja rytmi. Tietty räväkkyys ja luova juonne, jotka innoittivat minua Pylvästä tehdessäni. Halusin luoda nykyaikaisen veistoksen, jossa yhdistyvät perinteinen materiaali kuten graniitti sekä modernit, urbaanit värit. Yhdistelmä korostaa myös luonnon ja kaupungin välistä eroa.

Karjaalle tultaessa tie vie useiden graniittisten väylien kautta.
Kaupunkiin vieviä teitä varten on jouduttu räjäyttämään kalliota. Suomalaista graniittia on lähes kaikkialla Karjaalla ja ehkä olemmekin hieman sokeita sille. Juuri siksi graniitti on täydellinen materiaali teokselle, jonka tarkoitus on korostaa paikallisuutta.

Toistensa päälle aseteltuna lohkareet pystysuorine uurteineen tuovat mieleen antiikin pylväät.
Teos viittaakin länsimaisen, demokraattisen kulttuurin syntyyn, mistä se on myös saanut nimensä. Veistoksena Pylväs tekee kunniaa kulttuurille ja sivistykselle. Siksi olenkin halunnut sijoittaa sen kirjaston ikkunan eteen. Sisällä ikkunan toisella puolella on portaikko, josta voi nähdä teoksen myös yläpuolelta. Perspektiivin vaihtaminen usein auttaa meitä näkemään uusia asioita.

Inspiraation lähteenä minulla on ollut myös suomalainen modernismi ja muotoilu.
Mutta vaikka veistos keimaileekin designmaailman kanssa, on se kokonsa ja muodottomuutensa ansiosta pikemminkin symboli ja kulttuuriperinnön mykkä kantaja kuin designesine.

Toinen tärkeä seikka minulle on ollut työskentely arkkitehtuurin kanssa.
Syvänpunaisen betonijulkisivun pieni aaltoilu ja pystysuora syöksytorvi teoksen oikealla puolella käyvät vuoropuhelua veistoksen vertikaalisten linjojen kanssa. Voi myös ajatella, että kirjaston hyllyillä olevat värikkäät kirjanselät puhuvat teoksen suoraviivaista muotokieltä. Vaikka veistoksen tarkoitus onkin kiinnittää huomiota, sen on silti myös sovittava paikalleen.